Gallup-opas: näin luet kannatusmittauksia
Kannatusmittaus on hyödyllinen mutta helposti yliluettu. Tämä opas selittää, mitä luvut kertovat, kuinka paljon ne heiluvat pelkästä sattumasta ja kuinka hyvin gallupit osuivat viime eduskuntavaaleissa. Kaikki tämän sivun luvut on laskettu sivuston omasta datasta tai poimittu mainitusta lähteestä.
Lyhyesti
- Gallup kertoo, mitä otos sanoi kenttäaikana. Se ei ole ennuste vaalipäivästä.
- Puolueen luku voi heittää yli prosenttiyksikön pelkästä otantasattumasta.
- Kahden mittauksen välisen muutoksen epävarmuus on suurempi kuin kummankaan mittauksen oma, joten alle parin prosenttiyksikön muutos on usein kohinaa.
- Eri mittaajien lukuja ei kannata verrata suoraan, koska menetelmät ja painotukset eroavat.
- Luotettavin kuva syntyy usean mittauksen trendistä pitkältä ajalta, ei yhdestä otsikosta.
Mitä gallup mittaa
Kannatusmittaus kysyy otokselta, mitä puoluetta se äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. Tulos on tilannekuva mittausajankohdalta, ei ennuste siitä, mitä vaalipäivänä tapahtuu.
Otoskoko kertoo vähemmän kuin luulisi. Ylen ja Taloustutkimuksen mittauksessa 10.8.–1.9.2026 haastateltiin 2 502 henkilöä, mutta vain 1 878 heistä (75,1 %) kertoi puoluekantansa. Haastattelut tehtiin tietokoneavusteisina puhelinhaastatteluina ja nettipaneelissa, ja otos edustaa yli 18-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta (Yle). HS:n mittaukset tekee Verian (aiemmin Kantar Public). Mittaajat kertovat menetelmänsä jokaisen mittauksen yhteydessä.
Kuinka paljon luvut heiluvat sattumasta
Otanta tuo mittaukseen sattumavaihtelua. Alla on laskennallinen 95 prosentin virhemarginaali, kun puolueen ilmoittaneita on 1 878 (Ylen syyskuun 2026 mittauksen luku) ja otanta oletetaan yksinkertaiseksi satunnaisotannaksi. Kaava on ±1,96 × √(p × (1 − p) / n).
| Puolueen kannatus mittauksessa | Virhemarginaali (95 %) | Todellinen kannatus todennäköisesti |
|---|---|---|
| 22,6 % | ±1,9 pp | 20,7–24,5 % |
| 15,0 % | ±1,6 pp | 13,4–16,6 % |
| 10,0 % | ±1,4 pp | 8,6–11,4 % |
| 5,0 % | ±1,0 pp | 4,0–6,0 % |
| 2,0 % | ±0,6 pp | 1,4–2,6 % |
Yle ilmoitti mittauksen virhemarginaaliksi suurimmillaan 1,9 prosenttiyksikköä. Se vastaa tämän kaavan tulosta suurimman puolueen luvulle. Pienillä puolueilla marginaali on pienempi prosenttiyksikköinä mutta suurempi suhteessa omaan lukuunsa: kahden prosentin puolueen luku voi olla lähes kolmanneksen pielessä.
Muutoksen marginaali on suurempi. Kummassakin mittauksessa on oma virheensä, joten kahden mittauksen erotuksen marginaali on noin 1,4-kertainen (√2). Suurimmalle puolueelle se on noin ±2,7 prosenttiyksikköä pelkästä sattumasta. Todellinen epävarmuus on tätä suurempi, koska laskelma ei sisällä painotuksen ja mittausmenetelmän vaikutuksia.
Miksi mittaukset eroavat toisistaan
- Ajankohta. Mittausten kenttäajat eivät ole samat, ja mielipiteet liikkuvat.
- Menetelmä. Puhelinhaastattelu, nettipaneeli ja niiden yhdistelmä tavoittavat vastaajia eri tavoin.
- Painotus. Mittaajat korjaavat otosta väestön rakenteeseen omilla tavoillaan.
- Vastaamatta jättäneet. Osa haastatelluista ei kerro puoluekantaansa, ja heidän käsittelynsä vaikuttaa tulokseen.
Erot näkyvät sivuston omassa aineistossa. Taulukossa on Taloustutkimuksen ja Verianin mittausten keskiarvojen ero viimeisen 12 kuukauden ajalta.
| Puolue | Taloustutkimus (12 mittausta) | Verian (13 mittausta) | Ero |
|---|---|---|---|
| SDP | 24,1 % | 24,5 % | −0,4 pp |
| Kokoomus | 18,1 % | 17,6 % | +0,5 pp |
| Perussuomalaiset | 14,5 % | 13,4 % | +1,1 pp |
| Keskusta | 13,8 % | 14,3 % | −0,5 pp |
| Vasemmistoliitto | 10,7 % | 10,4 % | +0,3 pp |
| Vihreät | 8,2 % | 8,7 % | −0,5 pp |
| RKP | 3,7 % | 4,0 % | −0,3 pp |
| Kristillisdemokraatit | 3,4 % | 3,1 % | +0,3 pp |
| Liike Nyt | 1,4 % | 1,8 % | −0,4 pp |
Keskiarvot ovat mittaajien julkaisemien lukujen keskiarvoja 14.9.2025–14.9.2026. Ero on Taloustutkimus miinus Verian. Ero ei kerro, kumpi mittaaja on oikeassa, vaan sen, etteivät mittaajat ole keskenään vaihdettavissa. Siksi sivu näyttää molempien mittaajien luvut ja laskee trendin niiden yhteisestä aineistosta.
Kuinka gallupit osuivat vuoden 2023 vaaleissa
Alla ovat viimeiset gallupit ennen 2.4.2023 pidettyjä eduskuntavaaleja verrattuina vaalitulokseen. Ero on mittaus miinus vaalitulos prosenttiyksikköinä.
| Puolue | Taloustutkimus 1.3.–28.3.2023 | Ero | Verian (silloin Kantar Public) 9.3.–23.3.2023 | Ero | Vaalitulos 2.4.2023 |
|---|---|---|---|---|---|
| SDP | 18,7 % | −1,2 pp | 19,2 % | −0,7 pp | 19,9 % |
| Kokoomus | 19,8 % | −1,0 pp | 19,8 % | −1,0 pp | 20,8 % |
| Perussuomalaiset | 19,5 % | −0,6 pp | 19,2 % | −0,9 pp | 20,1 % |
| Keskusta | 10,7 % | −0,6 pp | 11,4 % | +0,1 pp | 11,3 % |
| Vasemmistoliitto | 8,7 % | +1,6 pp | 8,3 % | +1,2 pp | 7,1 % |
| Vihreät | 9,0 % | +2,0 pp | 8,4 % | +1,4 pp | 7,0 % |
| RKP | 4,1 % | −0,2 pp | 4,5 % | +0,2 pp | 4,3 % |
| Kristillisdemokraatit | 4,4 % | +0,2 pp | 4,0 % | −0,2 pp | 4,2 % |
| Liike Nyt | 1,8 % | −0,6 pp | 1,9 % | −0,5 pp | 2,4 % |
| Keskimääräinen virhe | 0,9 pp | 0,7 pp |
Kummassakin mittauksessa kolme suurinta puoluetta (Kokoomus, Perussuomalaiset ja SDP) jäi vaalitulosta pienemmäksi ja Vihreät sekä Vasemmistoliitto saivat gallupissa enemmän kuin vaaleissa. Kenttäajat päättyivät 5–10 päivää ennen vaalipäivää, joten kannatus ehti vielä muuttua mittausten jälkeen. Yksi vaalikerta ei kerro gallupien yleisestä tarkkuudesta. Vaalien äänestysprosentti oli 72,0 %, joten mittausten ulkopuolelle jäi sekin, ketkä lopulta äänestävät.
Lähteet: Taloustutkimus (luvut tarkistettu alkuperäisestä artikkelista); Verian (silloin Kantar Public) (luvut tarkistettu toisesta lähteestä: MTV Uutiset). Vaalitulos: Tilastokeskus. Kenttäajat ja otoskoot Wikipedian mittauslistasta.
Näin luet etusivun kuvaajaa
- Viiva on gallupien trendi. Se tasoittaa yksittäisten mittausten heilahtelua painottamalla tuoreita ja isoja otoksia.
- Pisteet ovat yksittäisiä mittauksia. Kun piste poikkeaa viivasta, se on usein sattumaa tai mittaajan omaa ominaispiirrettä.
- Vyö näkyy, kun valitset puolueen. Se on noin 80 prosentin vaihteluväli mittausten hajonnan perusteella.
- Tyhjä neliö on puolueen vaalitulos 2023.
- Trendi ei ole ennuste. Se kuvaa sitä, missä kannatus on ollut viime kuukausien mittausten mukaan.
Menetelmä on kuvattu tarkemmin etusivun Tietoa-osiossa.
Usein kysyttyä
Onko gallup ennuste?
Ei. Gallup mittaa kannatusta kenttäaikana. Ennuste vaalitulokselle vaatisi lisäksi oletuksia äänestysaktiivisuudesta, viime hetken muutoksista ja paikkojen jaosta, eikä tämä sivu esitä sellaista.
Miksi kortin luku on eri kuin uusimmassa gallupissa?
Kortin luku on trendi usean viime kuukauden mittauksesta. Uusin gallup on yksittäinen havainto. Trendi tasoittaa satunnaisvaihtelua ja mittaajien eroja, joten se ei aina vastaa uusinta mittausta.
Voiko gallupista laskea paikkamäärät?
Ei suoraan. Paikat jaetaan 13 vaalipiirissä erikseen, ja vaalipiirien koot vaihtelevat. Selitys ja esimerkki löytyvät sivulta Vaalit 2027.
Mistä sivun data tulee?
Gallupit on koottu Wikipedian mittauslistasta, ja jokaisella rivillä on linkki alkuperäiseen julkaisuun. Vaalitulokset ovat Tilastokeskukselta. Data on ladattavissa CSV-tiedostoina, esimerkiksi polls.csv. Mainitse lähde, kun käytät dataa.
Miksi mukana on vain kaksi mittaajaa?
Sivun aineistossa ovat ne mittaajat, joiden kansalliset mittaukset on julkaistu säännöllisesti vaalien 2023 jälkeen: Taloustutkimus (Yle) ja Verian (HS).